Milla Saaristenperä – Digiliiketoiminnan moniottelija
Tijoalumni Milla Saaristenperä on hakenut tietojohtamiselle, silloin, kun koulutusohjelma on ollut ensimmäistä kertaa haussa normaalien pääsykokeiden kautta. Pääaineena silloin oli luonnollisesti tietojohtaminen ja sivuaineena pitkä teollisuustalous.
– Olin jo aiemmin päättänyt, että haluan opiskella DI:ksi ja halusin nimenomaan Tampereelle. Selasin eri opinto-ohjelmia läpi, ja tietojohtaminen vaan resonoi kaikkein parhaiten. Ehkä siinä yhdistyi ajatus teknologiasta, taloudesta ja ihmisten johtamisesta. En ollut ennen hakemista kuullutkaan siitä aiemmin.
Nopeasti työelämään
Milla valmistui tietojohtamiselta myös ripeästi – alta viidessä vuodessa, kuten oli suunnitellutkin. Tämä siitä huolimatta, että lähes koko opiskeluaika sisälsi myös työntekoa.
– Kävin lähes koko opintojen ajan töissä vähintään osa-aikaisesti, jonka vuoksi jouduin vähän priorisoimaan. Tavoitteenani oli valmistua nopeasti, että pääsee työelämään. Lopulta opiskelin vähän yli 4,5 vuotta eli aloitin syyskuussa 2000 ja valmistuin virallisesti huhtikuussa 2005. Viimeiset kuukaudet tein pelkästään dippatyötä opintojen ohessa.
Diplomityön Milla teki Help deskin toiminnan kehittämisestä ja mahdollisesta ulkoistamisesta, sillä hän tiesi, että aihetta oli hieman mietitty jo työnantajalla. Aihetta hän ehdotti itse.
– Tein diplomityötä työajalla muutamia tunteja viikossa, ihan sen mukaan miten paljon oli asiakastukitehtäviä. Joitain isompia kokonaisuuksia tein sitten iltaisin ja viikonloppuisin, kun oli helpompi keskittyä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Lopulta diplomityö valmistui aika nopeasti, muutamassa kuukaudessa.
Opiskelijaelämä ei ollut kuitenkaan pelkkää opiskelua ja harjoitustöitä. Parhaat muistot Millalla liittyy opiskelijaelämään varsinaisen opiskelun ulkopuolelta, joista hän listaa mm. Kyykkä-kisat, Goom-risteilyt sekä Bommarit. Myös tietojohtajien järjestämät bileet ovat jääneet mieleen.
– Me järjestettiin useampana vuonna ”pornobileet”, joihin sitten sai pukeutua vähän raflaavammin. Yhtenä vuonna joissain Jyväskylässä opettajaopiskelijat olivat myös järkänneet pornobileet, ja päätyivät iltapäivälehden kanteen, otsikko oli jotain sellaista että ”tulevat opettajat juhlivat pornoteemalla” ja sitä sitten kukkahattutädit kauhistelivat. Me oltiin vähän pettyneitä, ettei ”tulevat toimitusjohtajat” saaneet yhtä raflaavia otsikoita aikaan. Ilmeisesti teekkarit sai aika paljon enemmän anteeksi näissä jutuissa..
Hyvällä tavalla geneerinen
Työnteon vuoksi, arvosanojen suhteen Milla joutui joustamaan – ainakin tenttien osalta.
– Harjoitustöihin ja labroihin yms. keskityin kyllä ja sain niistä hyviä arvosanoja. Tenttien kanssa vedin aika matalalla rimalla – jos pääsee läpi vähällä lukemisella niin miksi lukea paljoa… Etenkin tietojohtamisessa tuntuu, että opin parhaiten ryhmätöistä, ja tuntui turhalta opetella jotain listoja ulkoa tenttiä varten.
Milla korostaa, ettei halua kannustaa olemaan lukematta tentteihin, sillä hän tunnistaa, että tietyissä työpaikoissa niiden painoarvo on suuri, vaikkei hän itse ole siitä kärsinyt.
– Arvosanoja ei oikeastaan ole kysytty kertaakaan valmistumisen jälkeen, mutta ihan varmasti joitain ovia huonot arvosanat sulkivat esim. johdon konsultoinnin osalta.
Kuten monella tietojohtajalla, myös Millalla oli alkuun vaikeutta hahmottaa mitä tietojohtaja oikein tekee. Tosin hän oli vasta kaikkien aikojen 2. vuosikurssia, joten esimerkkejäkään ei juuri ollut
– Myöhemmin olen ajatellut, että olen oikeastaan koko urani tehnyt niitä töitä mihin minua valmennettiin. Opiskellessa mietin, että voisin tehdä mitä tahansa muuta paitsi IT-hommia. Aloitin opiskelut 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeamisen aikaan. Luonnollisesti olin yli 10 vuotta valmistumisen jälkeen IT-hommissa.
Tietojohtamisen tutkintoon Milla on tyytyväinen ja hän kokee, että tutkinto on monella tapaa geneerinen – josta hän on kiitollinen.
– Ymmärrän riittävästi IT:tä ja teknologiaa, että pystyn keskustelemaan niin IT- kuin tuotekehityskollegoiden kanssa. Samalla ymmärrän riittävästi liiketoiminnan johtamista ja taloutta, että pystyn keskustelemaan liiketoiminnan johdon kanssa. Kollegat tuntevatkin minut ”tulkkina”, pystyn käymään hankaliakin keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ja sitten vetämään löydökset yhteen yksinkertaisessa ja rakenteellisessa muodossa. Kaikki ne harkkatyöt mitä aikoinaan tuli tehtyä on kyllä olleet todella paljon hyödyksi oman ajattelun ja jäsentelyn kehittämisessä.
Projektipäälliköstä innovaatioliiketoimintaan
IT-ala oli läsnä Millalla heti valmistumisen jälkeen, jolloin hän työskenteli ensin metsolla, IT-projektipäällikkönä, Master data managerina.
– Mietin sitä, miten datalla johdetaan liiketoimintaa, miten dataa pitäisi hallinnoida, jotta se olisi oikeellista ja oikealla tavalla päätöksenteon tukena ja samalla ajaisi oikeanlaisia automaattisia päätöksiä. Vaikka olin IT-osastolla töissä, olin koko ajan tekemisissä liiketoiminnan kanssa ja tukemassa liiketoiminnan prosessien kehitystä.
IT-projekteista ja Master data työskentelystä Milla siirtyi johtamaan erilaisia portfolioita ja vaihtoi matkalla työnantaajakin
– siirryin johtamaan Metson IT-projektiportfoliota ja toimin yhden business linen IT business partnerina. Eli edelleen tuin liiketoimintaa siinä, miten he voivat IT:n avulla kehittää liiketoimintaansa. Metsolta siirryin vuonna 2014 Koneelle IT ja KONE Way -portfolio manageriksi, eli hallinnoin Koneen liiketoiminnan kehitysportfoliota. Samalla kehitin KONE IT:n prosesseja, työkaluja, organisaatiorakennetta ja rooleja lähemmäksi sitä miltä mielestäni 2010-luvun IT:n piti näyttää toimiakseen tehokkaasti ja riittävän liiketoimintakeskeisesti.
Vuonna 2017 Millan ura kaarsi tuotekehityksen puolelle miettimään, millaista digipalvelu liiketoimintaa voitaisiin saada aikaa yhdessä startuppien kanssa. Samassa yhteydessä hän myös siirtyi vastaamaan uusista tuotejulkaisuista, joista ensimmäinen oli jo vuonna 2019.
– Tämäkin tehtävä alkoi sisäisellä prosessikehityksellä, mutta hyvin pian istuin asiakkaiden kanssa samassa pöydässä miettimässä minkälaisia haasteita heillä on hisseihin ja liukuportaisiin liittyen, missä datan tarjoaminen heille esim. API-rajapinnan kautta voisi olla hyödyllistä. Tämän lopputuloksena syksyllä 2019 KONE julkaisi DX Class -hissit, joissa jokainen hissi on yhteydessä platformiin, jossa heidän tuotteensa tai palvelunsa kommunikoivat API-rajapintojen yli Koneen hissien kanssa. Käytännössä siis vietiin KONE alustatalouteen. Nyt niitä myydään kaikissa Koneen maayhtiöissä (toimimme yli 60 maassa).
– Maaliskuussa 2022 teimme urani toisen tuotejulkaisun, kun julkistimme uuden ”Construction acceleration” -tarjooman, jonka tavoitteena on kehittää rakentamisen tuottavuutta. Tähän tarjoomaan kuuluu mm. uusi KONE JumpLift, joka mahdollistaa hissin asentamisen tukemaan rakennusaikaista käyttöä, kun rakennus on vasta muutaman kerroksen korkea, ja hissi nousee rakennuksen mukana sitä mukaa kun seinät nousevat ympärille. Esimerkiksi Kalasataman tornitalojen rakentamisessa asiakkaamme on voinut nopeuttaa projektien kokonaiskestoa useilla kuukausilla tämän innovaation ansiosta.
Matkalla myyntijohtajien sielunmaisemaan
Aivan vastikään Milla Hyppäsi uusien haasteiden pariin Koneen Itä-Euroopan markkina-alueen uuslaiteliiketoiminnan, markkinoinnin ja viestinnän johtajana. Uuden roolin myötä Milla johtaa myyntijohtajia ja haluaa oppia heidän sielunelämäänsä.
– Olen uuden roolini vuoksi todella kiinnostunut myynnin johtamisesta, myynnin kompensaatio- ja bonusmalleista, ja hinnoittelusta. Vastuullani on vajaan 100 miljoonan euron liiketoiminta Puolassa, Sloveniassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekeissä ja Ukrainassa. Muutan elokuun alussa Varsovaan ainakin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ukrainan tilanne luo tähän hommaan omat haasteensa, mutta tietysti ikuisena optimistina näen myös paljon mahdollisuuksia, kunhan sotatoimet vaan saadaan pian päättymään.
Tehtävät vaativat Millalta paljon päätöksentekoa, jossa tietojohtaminen ohjaa datapohjaisiin päätöksiin. Kuitenkin datan ja faktatiedon saatavuus on välillä haastava, jolloin päätökset tehdään niillä mitä on.
– Jos ja kun tieto myöhemmin lisääntyy, pitää myös pystyä tekemään uusia päätöksiä, jos vanhat päätökset eivät osoittautuneetkaan oikeiksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan – sitten korjataan suuntaa, kun opitaan lisää.
Oppia ikä kaikki – Parhaat oivallukset
Verkostoituminen
– Tärkeimmät opit opiskeluajoilta on verkostoitumisen tärkeys ja kyky ajatella isoa kuvaa, ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus-suhteita. Mielestäni opinnot antoivat tähän todella hyvän pohjan ja se on auttanut uralla paljon. Työelämä on näyttänyt miten älyttömän tärkeää verkostoituminen on. Ainakin meillä Koneen yrityskulttuurissa on vaikea saada mitään aikaan, ellei tunne oikeita ihmisiä ja osaa vaikuttaa heihin ruohonjuuritasolla. Kun jonkin uuden ehdotuksen vie johdolle nähtäväksi, ensimmäinen kysymys on aina ”kenen kanssa olet keskustellut tästä” tai ”ketkä kaikki ovat olleet tässä mukana”. Jos siihen vastaa että ”ihan yksin tein” niin keskustelu päättyy siihen.
Työt oppii tekemällä
– Pitää olla uskallusta hypätä tuntemattomaan, kyllä ne hommat sitten oppii, vaikka aluksi tuntuu, ettei tiedä mistä lähteä liikkeelle. Eli vaikka minäkin olen aloittanut urani IT:ssä, niin olen pärjännyt ihan hyvin myös liiketoimintajohdossa. Piti vaan uskaltaa ottaa se askel, kun paikkaa tarjottiin.