Tietojohtajat ovat löytäneet paikkansa työelämässä – Tietojohtamisen urapolkuanalyysin tuloksia
Tietojohtamisen vuotuinen sisäänotto on 55 opiskelijaa (vrt. vuosi 1999 24 opiskelijaa)
Ensimmäiset valmistuneet vuonna 2003.
Tietojohtamiselta valmistuneita diplomi-insinöörejä oli yhteensä 489 henkilöä, joista ajantasaisia LinkedIn-profiileja 405.
Kysymys, johon törmäämme kaikkien tietojohtamista aloittelevien kanssa, jonka jokainen fuksiryhmä on tähän mennessä henkilökuntahaastattelussaan kysynyt, kuuluu: mitä tietojohtaminen on, mihin ne menee töihin? Niinpä, mihinköhän? Huomasimme, ettei tämä asia ollut meillekään aivan kristallinkirkas, joten päätimme selvittää asian.
Mietimme, miten tämän asian saa selville. Kävi ilmi, että naapurissa (tuotantotalous) on tarve tällaiselle selvitykselle myös noussut pintaan ja toteutettukin jo. Sieltä siis benchmarkkaamaan ja ajatus alkoi muutenkin hahmottumaan. Nohevia teekkareita meillä on yllin kyllin asiaa selvittämään. Lyhyen haku- ja valintaprosessin jälkeen työntekijöiksi valittujen Kati Koposen ja Samuel Vainio-Mattilan kanssa homma lähti etenemään. Kun neljä päätä kolahtaa, kuvaannollisesti, yhteen, alkaa tapahtumaan. Perusajatus kun oli selvä, selvitetään vuosikurssi kerrallaan jokaisen opiskelijan kohdalta koska taloon on tultu, mitä opiskeltu, koska valmistuttu sekä minkälaisia työtehtäviä on tullut tehtyä.
Tällaista tiedonhakua ei talon järjestelmät oikein mahdollista (yliopiston siirtymäajan tietojärjestelmäuudistukset ovat edelleen kehitteillä), joten jokin muu ratkaisu oli keksittävä. Sellaiseksi muodostui meidänkin tapauksessamme LinkedIn. Tulimme siihen lopputulokseen, että se on laajin tietolähde, josta kohderyhmä voidaan toivoa tavoitettavan.
Löydettyjen LinkedIn-profiilien perusteella TiJo-DI:t jaoteltiin seuraavasti:
2003-2009 valmistuneet (n=91)
2010-2015 valmistuneet (n=149)
2016-2020 valmistuneet (n=165)
Tarkastelun kohteena Katin ja Samuelin tekemässä urapolkuanalyysissa oli eteneminen työtehtävissä ja toimiala, jossa henkilö on sijoittuneena. Tästä lisää hieman tuonnempana. Aikaisempia tutkintoja on valmistuneista vain 31:llä (~8%). Nämä tarkoittavat esim. AMK-insinöörejä, mutta myös muita tutkintoja mahtuu mukaan. TiJo on myös melko suosittu kohde suoraan maisterivaiheeseen tulijoille ja tämä luku kasvaa koko ajan. Näitä muualla kandinsa tehneitä on tällä hetkellä puolentoistakymmentä vuosittain.
Valtaosa valmistuneista pysyy kotimaan kamaralla, ulkomaille töihin on lähtenyt LinkedIn’in mukaan vain 27 alumnia. Ensimmäinen työtehtävä on useimmiten diplomityöntekijä, joka ei vielä kerro paljoakaan varsinaisesta tekemisestä. Ensimmäinen ns. oikea työnimike edellisen jälkeen on konsultti, joka edeltää vaiheena asiantuntijaksi pätevöitymistä. Konsultti löytyykin noin neljäsosalta valmistuneista kahden ensimmäisen työtehtävän osalta. Toki muitakin listalta löytyy. Lukujen valossa yleisin ’urapolku’ etenee projektitehtävistä ja niiden vetämisestä liiketoiminnan kehitystehtäviin ja lopulta kolmantena vaiheena johtoportaaseen. Tästä voi joku muistaa fuksiympyröissä kuulleensakin; kunhan on ensin totutellut työntekoon, niin jossakin kohtaa TiJo-opinnot alkavat edistämään uraa, ehkä jopa nopeammin kuin jotkin muut. Asiat alkavat kolahtelemaan kohdalleen. Keskimäärin tietojohtajan työnimike vaihtuu 2-3 vuoden välein.
Nykyään tietojohtajat päätyvät enemmän ohjelmistokehityksen pariin sekä IT-alalle yleisemminkin kuin esimerkiksi ennen vuotta 2010. Alla olevasta kuvasta näkyykin valmistuneiden sijoittuminen toimialoille nykyhetkellä. Kuvaan verrattuna esimerkiksi vuosina 2003-2009 kolme edustetuinta toimialaa olivat information technology & services (37%), industry (10%) ja university (10%). Samoin valmistuneiden määrien ollessa pienempiä, tarkasteltavia toimialojakin oli luonnollisesti vähemmän.
IT sektori on ollut kasvussa työnantajana koko tietojohtamisen elinajan, vaikkakin tarkkoja toimialarajoja on välillä vaikeahko vetää. Samoin datalähtöiset työnkuvat ovat kovassa nosteessa tietojohtajien keskuudessa mitä lähemmäs nykypäivää tarkastelussa tullaan. Ennen vuotta 2015 ensimmäisten työtehtävien joukossa oli alle kymmenen datan sisältävää työnimikettä, kun taas pelkästään vuonna 2020 valmistuneista 26% työskentelee dataan liittyvissä tehtävissä, työnimikkeenä useimmiten data engineer tai data specialist.
Tietojohtamista ja naapuria, eli tuotantotaloutta, vertaillaan usein yhteisen historian sekä koulutusalueiden läheisyyden takia. Kun tarkastellaan valmistuneiden urapolkuja sekä valintoja koulutuksen aikana, erojakin löytyy. Edellä mainitut datalähtöiset työtehtävät ovat yksi. Toinen olennainen ero löytyy toimialoista, tuotantotaloudella esimerkiksi industry 33% ja IT 13%. Tämä näkyy myös sivuainevalinnoissa, joissa ennen 2010 tietojohtajilla tuotantotalouden ainekokonaisuudet korostuivat, kun taas nykyään yksi suosituimmista on datateknologiat. Eikä siis syyttä.
Tietojohtajilla on mahdollisuudet työllistyä hyvin erilaisiin työtehtäviin ja monelle eri alalle. Teknistä osaamista vaativien tehtävien lisäksi on paljon asiakassuhteiden ylläpitoon, HR:ään ja muihin liiketoiminnan osa-alueisiin liittyviä työtehtäviä, joissa tieto on keskiössä. Tietojohtaminen on vakiinnuttanut paikkansa itsenäisenä teknisenä tutkintona. Tietojohtamisen profiili alkujaan sijoittui tietotekniikan ja tuotantotalouden välimaastoon, yhdistellen niiden oppeja ja osakokokonaisuuksia. Nykyisin tietojohtaminen on myös paljon muuta. Tietojohtajia löytyy niin puolustusvoimista kuin elintarvike-, lääke- ja rakennusaloiltakin. Suurin osa päätyy joka tapauksessa esimiestehtäviin ja sitten johtajiksi muutamien vuosien päästä valmistumisesta. Selityksiä voidaan hakea tietojohtamisen koulutuksen moninaisuudesta tai työelämän nykytrendeistä, mutta fakta on, että tietojohtajista on kaikkeen.
Pirkkalassa ja Kangasalla,
Pasi Hellsten ja Jussi Myllärniemi