Tohtorikoulutuksen lyhyt oppimäärä
Yliopistossa aloittaa vuosittain yli 350 uutta tieteellisen jatkotutkinnon opiskelijaa. Jatkotutkinnon suorittaminen on päätoimisesti opiskellen tavoitteellisesti neljän vuoden prosessi. Jatko-opintojen suorittamisesta sovitaan etukäteen vastuuohjaajan kanssa. Opiskelija laatii jatko-opinnoistaan opintosuunnitelman. Opinnoissa painopiste on tutkimusalan syväosaamisen ja metodisten taitojen hankinnassa. Kurssien lisäksi tehdään väitöskirja, johon suuriin osa opiskelijan ajasta kuluu.
Väitöskirjalla väitöstutkija osoittaa kykynsä kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Väitöskirja voi olla muodoltaan joko väittelijän yksittäisjulkaisu tai artikkeliväitöskirja, joka koostuu useista julkaisuista. Väitöskirjatutkimus tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on esitarkastus ja toinen väitöstilaisuus. Esitarkastuksessa arvioidaan käsikirjoituksen tieteellinen arvo, että tiedekunta voi antaa luvan sen esittämiseksi väitöskirjana. Väitöstilaisuudessa väittelijä (tohtoriksi aikova) puolustaa väitöskirjassaan esittämiään ja tuottamiaan tieteellisiä tuloksia yleensä tilaisuuden vastaväittäjän eli opponentin esittämää kritiikkiä vastaan. Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus.
Miksi lähtisin jatko-opiskelijaksi?
Tohtoritutkinnon myötä oma ymmärrys alasta syvenee ja tutkimuksessa tehdyt havainnot ja päätelmät auttavat esim. elinkeinoelämän kehittymistä. Tohtoritutkinto on ajokortti tutkimuksen tekemiseen. Jos tähtää esim. akateemiselle uralle, niin se onkin erittäin suositeltavaa.
Tohtoriksi väitelleillä on usein paras tietämys omasta substanssialastaan hänen tutkittuaan kyseistä alaa useamman vuoden ajan. Jatko-opiskelijat tuovatkin tuoreita näkymiä alan tiedekentän uudistumismahdollisuuksiin, uuden tiedon tuottamiseen ja yhteiskunnallisesti oleellisten haasteiden ratkaisuun sekä tiedon soveltamiseen eri teollisuuden ja hallinnon aloilla.
Itse jatko-opiskelu on ilmaista. Oman ajan uhraaminen on suurin kustannus ja valmistumisen jälkeen järjestettävästä väitöskaronkasta syntyy kustannuksia. Yleisiä rahoitusmahdollisuuksia tutkimukselle ovat mm. apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset tohtorikoulutuspaikat, tutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen. Jos olet yliopistolla töissä, niin tarvitset yleensä jonkin tutkimushankkeen kautta rahoituksen jatko-opinnoillesi. Elinkeinoelämässä työskentelevä yleensä sopii jatko-opinnoista työnantajan kanssa, mutta hänkin voi myös olla yliopiston tutkimushankkeissa mukana.
Tampereen yliopiston Teknis-taloudellinen tohtoriohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunnassa toimiva teknis-taloudellinen tohtoriohjelma sisältää tietojohtamisen ja tuotantotalouden tutkimusalat. Tohtoriksi hakuja on pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Hakeminen jatko-opintoihin on mahdollista ainoastaan, jos hakija löytää vastuuohjaajan, joka hyväksyy tutkimussuunnitelman ja sitoutuu ohjaajaksi. Tämän lisäksi hakijan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Teknis-taloudellisessa tohtoriohjelmassa voi suorittaa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkintoon tähtääviä opintoja. Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ovat mahdollisia teknisen alan perustutkinnon suorittaneelle. Muun akateemisen loppututkinnon suorittaneesta tulee Tampereen yliopistolta väiteltyään filosofian tohtori.
Teknis-taloudellinen tutkinto-ohjelma pitää sisällään 40 jatko-opintopistettä. Tämä koostuu tutkimusalan ja tieteenalan opinnoista (väh. 25op) sekä yleiset valmiudet, ns. tieteellisen yleisopinnot (väh. 10op). Tämän lisäksi tulee tehdä väitöskirja. Opinnot kestävät keskimäärin neljä vuotta.
Lisätietoja: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/teknis-taloudellinen-tohtoriohjelma