Tohtorikoulutuksen lyhyt oppimäärä
Yliopistossa aloittaa vuosittain yli 350 uutta tieteellisen jatkotutkinnon opiskelijaa. Jatkotutkinnon suorittaminen on päätoimisesti opiskellen tavoitteellisesti neljän vuoden prosessi. Jatko-opintojen suorittamisesta sovitaan etukäteen vastuuohjaajan kanssa. Opiskelija laatii jatko-opinnoistaan opintosuunnitelman. Opinnoissa painopiste on tutkimusalan syväosaamisen ja metodisten taitojen hankinnassa. Kurssien lisäksi tehdään väitöskirja, johon suuriin osa opiskelijan ajasta kuluu. Väitöskirjalla väitöstutkija osoittaa kykynsä kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Väitöskirja voi olla muodoltaan joko väittelijän yksittäisjulkaisu tai artikkeliväitöskirja, joka koostuu useista julkaisuista. Väitöskirjatutkimus tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on esitarkastus ja toinen väitöstilaisuus. Esitarkastuksessa arvioidaan käsikirjoituksen tieteellinen arvo, että tiedekunta voi antaa luvan sen esittämiseksi väitöskirjana. Väitöstilaisuudessa väittelijä (tohtoriksi aikova) puolustaa väitöskirjassaan esittämiään ja tuottamiaan tieteellisiä tuloksia yleensä tilaisuuden vastaväittäjän eli opponentin esittämää kritiikkiä vastaan. Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus. Miksi lähtisin jatko-opiskelijaksi? Tohtoritutkinnon myötä oma ymmärrys alasta syvenee ja tutkimuksessa tehdyt havainnot ja päätelmät auttavat esim. elinkeinoelämän kehittymistä. Tohtoritutkinto on ajokortti tutkimuksen tekemiseen. Jos tähtää esim. akateemiselle uralle, niin se onkin erittäin suositeltavaa. Tohtoriksi väitelleillä on usein paras tietämys omasta substanssialastaan hänen tutkittuaan kyseistä alaa useamman vuoden ajan. Jatko-opiskelijat tuovatkin tuoreita näkymiä alan tiedekentän uudistumismahdollisuuksiin, uuden tiedon tuottamiseen ja yhteiskunnallisesti oleellisten haasteiden ratkaisuun sekä tiedon soveltamiseen eri teollisuuden ja hallinnon aloilla. Itse jatko-opiskelu on ilmaista. Oman ajan uhraaminen on suurin kustannus ja
Tietojohtajat ovat löytäneet paikkansa työelämässä – Tietojohtamisen urapolkuanalyysin tuloksia
Tietojohtamisen vuotuinen sisäänotto on 55 opiskelijaa (vrt. vuosi 1999 24 opiskelijaa) Ensimmäiset valmistuneet vuonna 2003. Tietojohtamiselta valmistuneita diplomi-insinöörejä oli yhteensä 489 henkilöä, joista ajantasaisia LinkedIn-profiileja 405. Kysymys, johon törmäämme kaikkien tietojohtamista aloittelevien kanssa, jonka jokainen fuksiryhmä on tähän mennessä henkilökuntahaastattelussaan kysynyt, kuuluu: mitä tietojohtaminen on, mihin ne menee töihin? Niinpä, mihinköhän? Huomasimme, ettei tämä asia ollut meillekään aivan kristallinkirkas, joten päätimme selvittää asian. Mietimme, miten tämän asian saa selville. Kävi ilmi, että naapurissa (tuotantotalous) on tarve tällaiselle selvitykselle myös noussut pintaan ja toteutettukin jo. Sieltä siis benchmarkkaamaan ja ajatus alkoi muutenkin hahmottumaan. Nohevia teekkareita meillä on yllin kyllin asiaa selvittämään. Lyhyen haku- ja valintaprosessin jälkeen työntekijöiksi valittujen Kati Koposen ja Samuel Vainio-Mattilan kanssa homma lähti etenemään. Kun neljä päätä kolahtaa, kuvaannollisesti, yhteen, alkaa tapahtumaan. Perusajatus kun oli selvä, selvitetään vuosikurssi kerrallaan jokaisen opiskelijan kohdalta koska taloon on tultu, mitä opiskeltu, koska valmistuttu sekä minkälaisia työtehtäviä on tullut tehtyä. Tällaista tiedonhakua ei talon järjestelmät oikein mahdollista (yliopiston siirtymäajan tietojärjestelmäuudistukset ovat edelleen kehitteillä), joten jokin muu ratkaisu oli keksittävä. Sellaiseksi muodostui meidänkin tapauksessamme LinkedIn. Tulimme siihen lopputulokseen, että se on laajin tietolähde, josta kohderyhmä voidaan toivoa tavoitettavan. Löydettyjen LinkedIn-profiilien perusteella TiJo-DI:t jaoteltiin seuraavasti:2003-2009 valmistuneet (n=91)2010-2015 valmistuneet (n=149)2016-2020 valmistuneet (n=165) Tarkastelun kohteena Katin ja